Siirry sisältöön

Cheetah Chrome

Wikipediasta
Cheetah Chrome
Henkilötiedot
Koko nimi Eugene O’Connor
Syntynyt18. helmikuuta 1955 (ikä 70)
Cleveland, Ohio
Ammatti muusikko
Muusikko
Taiteilijanimi Cheetah Chrome
Tyylilajit punk rock
Soittimet kitara
Yhtyeet The Dead Boys, Rocket From The Tombs, Ronnie Spector, Nico
Levy-yhtiöt Sire Records
Aiheesta muualla
www.cheetahchrome.net/newtabsrs.html
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Cheetah Chrome (oik. Eugene O’Connor, s. 18. helmikuuta 1955 Cleveland, Ohio) on yhdysvaltalainen muusikko, joka soitti kitaraa The Dead Boys -yhtyeessä. Cheetah Chrome oli ensimmäisiä amerikkalaisen punkrockin kitarasankareita 1970-luvun puolivälissä ja merkittävä osa New Yorkin CBGB-klubilla alkaneen amerikkalaisen punkin skeneä.[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gene O’Connorina Clevelandissa syntynyt Cheetah Chrome oli jo nuorena suuri The Stoogesin, MC5:n ja Alice Cooperin fani, ja hän alkoi soittaa kitaraa niiden innoittamana. Cheetah soitti Clevelandissa useissa eri kokoonpanoissa yhdessä rumpali John Madanskyn kanssa, joka myöhemmin tunnettiin Dead Boysin rumpalina nimellä Johnny Blitz.[2][1]

Ilmoituksen kautta Chrome ja Blitz tapasivat muusikko Peter Laughnerin ja liittyivät hänen Rocket From The Tombs -protopunk-yhtyeeseensä. Bändi äänitti useita demoja, mutta luovat erimielisyydet hajottivat yhtyeen ennenaikaisesti, eikä se ehtinyt tehdä suurempaa vaikutusta Clevelandin ulkopuolella.

Rocket From The Tombs hajosi kahdeksi paremmin tunnetuksi eri bändiksi. Laughner ja David Thomas perustivat kokeellisen Pere Ubun, kun taas Chrome ja Blitz yhdistivät voimansa Stiv Batorsin ja kitaristi Jimmy Zeron kanssa ja perustivat Dead Boysin. Yhtyeeseen liittyi myöhemmin myös basisti Jeff Magnum.[1]

Dead Boys vuonna 1977.

Dead Boys soitti usein New Yorkissa CBGB-klubilla, ja vuonna 1977 se julkaisi debyyttialbuminsaYoung, Loud and Snotty. Albumilta löytyy yhtyeen klassikko ”Sonic Reducer”. Vuonna 1978 Dead Boys julkaisi vielä toisen albumin We Have Come for Your Children, jonka kappale ”Ain’t It Fun”, on yhtyeen tunnetuimpia.[1]

Dead Boysin jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Dead Boysin hajottua Cheetah Chrome soitti ympäri New Yorkia, The Stilettos- ja Cheetah Chrome and the Casualties -yhtyeiden kanssa. Hän äänitti myös soolosinglen ”Still Wanna Die”/”Take Me Home”. Hän soitti hetken aikaa myös Velvet Undergroundin laulajan Nicon taustabändissä,[1] kunnes päätyi soittamaan Ronnie Spectorin taustayhtyeessä. Chrome soitti kitaraa Ronnie Spectorin sooloalbumilla Siren. 1980-luvulla hän teki useita levytyksiä, muun muassa oman yhtyeensä Cheetah Chrome and the Ghetto Dogsin kanssa sekä Jeff Dahlin yhtyeessä. Lisäksi hän soitti The Dead Boysin lukuisilla reunion-keikoilla 1980-luvulla.[2]

Chromen uraa varjosti kuitenkin vaikea huumeriippuvuus. ”Oli aikoja, jolloin en ollut yhtä toimintakykyinen kuin nyt,” hän myöntää. ”Siinä oli pitkäkin kausi, jolloin olin pahasti huumeissa enkä hallinnut tilannetta lainkaan."[3] 1990-luvulla Cheetah Chrome muutti Nashvilleen Tennesseehen ja äänitti ivealbumin Alive in Detroit. Keikalla Chrome vitsaili huhusta, jonka mukaan hän olisi kuollut – huhu, joka oli johtanut jopa muistokirjoitukseen eräässä newyorkilaisessa sanomalehdessä.[2] Cheetah Chromen asema punk-ikonina ikuistettiin Tommy Womackin kappaleessa ”Whatever Happened to Cheetah Chrome?” (”Mitä tapahtui Cheetah Chromelle?”), joka ilmestyi Womackin vuoden 1998 albumilla Positively Na Na.[2]

Vuonna 2002 hän soitti kitaraa False Alarm’s -yhtyeen albumilla Fuck’Em All We’ve All Ready (Now) Won! Chrome oli myös mukana lyhytikäisessä kokoonpanossa Shotgun Rationale yhdessä Testors-yhtyeen Sonny Vincentin ja The Replacementsin Bob Stinsonin kanssa. Chrome soitti kitaraa myös Sonny Vincentin sooloalbumilla Pure Filth.

Nashvillessa Chrome tapasi Shannon Pollardin, Nashvillen musiikkilegendan Eddy Arnoldin pojanpojan. He tulivat hyvin juttuun, ja tuo kohtaaminen sysäsi Chromen uran seuraavaan vaiheeseen. ”[Shannon ja minä] aloimme jutella, ja hän sanoi: ’Mulla on ollut idea levymerkistä jo pari vuotta, ja haluaisin tietää, kiinnostaisiko sua tehdä se mun kanssa,’” Chrome kertoo. Tästä syntyi vuonna 2012 Plowboy Records ja jo seuraavana vuonna julkaistiin You Don’t Know Me: Rediscovering Eddy Arnold – Chrome tuotti kokoelman, jossa 19 artistia esittää Eddy Arnoldin kappaleita. Albumi julkaistiin toukokuussa 2013, Arnoldin 95. syntymäpäivän kunniaksi. Chrome työskentelee Plowboy Recordsilla tuottajana ja uusien kykyjenetsijänä.[3]

Vuonna 2013 julkaistiin Randall Millerin ohjaama yhdysvaltalainen komediaelokuva CBGB’s. Elokuvassa näyttelijä Rupert Grint, joka on näytellyt Harry Potter -elokuvasarjan Ron Weasleytä, esittää elokuvassa Cheetah Chromea. Cheetah Chrome tekee elokuvassa cameo-roolin taksikuskina.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Chrome, Cheetah: A Dead Boy's Tale, from the Front Lines of Punk Rock. Voyageur Press, 2010.
  2. ↑ a b c d Deming, Mark: Cheetah Chrome Songs, Albums, Reviews, Bio & M... AllMusic. Viitattu 15.2.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b Joel Gausten: The Boy Ain't Dead: Cheetah Chrome on Sobriety, Survival and Going Solo joelgausten.com. Viitattu 26.6.2025. (englanniksi)
  4. ↑ ”CBGB”. Alan Rickman, Malin Akerman, Justin Bartha (käsikirjoitus). Unclaimed Freight Productions, Rampart Films. 11.10.2013

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Cheetah_Chrome&oldid=23619979”