Jake Kilrain
| Jake Kilrain | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | John Joseph Killion |
| Syntynyt | 9. helmikuuta 1859 Greenpoint, New York |
| Kuollut | 22. joulukuuta 1937 (78 vuotta) Quincy, Massachusetts |
| Kansalaisuus | |
| Nyrkkeilijä | |
| Painoluokka | raskas sarja |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 47 |
| Voitot | 31 |
| – tyrmäysvoitot | 18 |
| Tappiot | 5 |
| Ratkaisemattomat | 8 |
Jake Kilrain (9. helmikuuta 1859 Greenpoint New York – 22. joulukuuta 1937 Quincy) oli yhdysvaltalainen nyrkkeilijä. Hänen syntymänimensä oli John Joseph Killian. Hän aloitti nyrkkeilyn vuonna 1880 ja otti nimekseen Jake Kilrain salatakseen asian vanhemmiltaan.[1]
Kilrain oli sinnikäs, rohkea ja äärimmäisen kestävä kamppailija. Vuonna 1887 Kilrain kohtasi Jem Smithin Ranskassa ottelussa nyrkkeilyn englantilaisen version maailmanmestaruudesta. Kaksi ja puoli tuntia kestäneen kamppailun jälkeen 106-eräinen ottelu julistettiin tasapeliksi, koska oli jo pimeä.[1]
Ottelun jälkeen viikkolehti National Police Gazetten päätoimittaja ja silloisen raskaan sarjan mestarin John L. Sullivanin arkkivihollinen Richard Kyle Fox julisti Kilrainin jo mestariksi. Kilrainin ja Sullivanin välinen raskaan sarjan maailmanmestaruusottelu järjestettiin 8. heinäkuuta 1889 Richburgissa, Mississippissä. Se käytiin paljain nyrkein ja London Prize Ring -sääntöjen mukaan. Ottelu käytiin 40 asteen kuumuudessa ja kesti 2 tuntia ja 16 minuuttia. Lopulta Kilrainin huoltajat luovuttivat 76. erän alussa, kun Kilrain yritti vielä jatkaa silmät lähes kiinni muurautuneina sekä nenä ja huulet veressä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jake Kilrain IBHOF.com. Viitattu 2.10.2025. (englanniksi)