Kaimbot test page 2

test test

Aliko Mohammad Dangote GCON (jibinaa ko 10 abriil 1957) ko jom ngalu leydi Najeriya, ganndiraaɗo golle mum mawɗe e nder fedde Dangote e nder fedde nde. E hitaande dubi 2011, o toɗɗaa e fedde toppitiinde faggudu, ko hooreejo leydi ndii, hono Goodluck Jonathan. Dangote ko ɓaleejo ɓurɗo alɗude e winndere ndee; haa e lewru marse 2025, jaaynde Forbes ina hiisi wonde ngalu makko ina tolnoo e 23,8 miliyaar dolaar Amerik.

E hitaande dubi alif 1977, Dangote fuɗɗii sosde fedde Dangote, sosiyatee tokooso yeeyoowo geɗe ; naatde e suukara, lamɗam, e geɗe nguura. E hitaande 1981, o sosi Dangote Nijeer Limited e Sarwisaaji Bulu Star ; ɗiɗo fof ina naatna heen maaro, e geɗe keewɗe ko wayi no geɗe njamndi e aluminium. Caggal nde sosiyatee oo soodi semmbeeji keewɗi, e ɗaɓɓaande semmbeeji mawɗi, Dangote sosi semmbeeji Dangote, tawi ina jokkondiri e Lafarge, sosiyatee Farayse peewnoowo semmbeeji, ganndiraaɗo naatde semmbeeji e leyɗeele Afrik e oon sahaa. Haa hitaande 2023, Dangote Cement heɓi ceede ko hewti miliyaaruuji 3,7 dolaar, nden boo Dangote Sugar Refinery ɗon nder limngal ɓurdungal mawnugo nder Naajeeriya e Afrik.

Golle politik e jiyanɗe Dangote mbaɗti mo neɗɗo renndoyankeewo, e nder Afrik. O anndaama kadi ngam semmbe maako dow Faggudu lesdi Naajeeriya, ngam non, o hokkaama njeenaari mawndi dow kuugal lesdi Naajeeriya nder hitaande 2011 diga Goodluck Jonathan nden o limtaama nder 100 yimɓe ɓurduɓe semmbe nder duniyaaru nder hitaande 2014 nder jaaynde Time.

Nguurndam gadano

Caalaje

Aliko Mohammad Dangote jibinaa ko ñalnde 10 abriil hitaande dubi alif 1957, to Kano, diiwaan Kano, to leydi Nijeer Biritaan. Innde makko "Aliko" ko mawniiko to bannge yumma, hono Sanusi Dantata; firti ko "jaaliiɗo reenoowo neɗɗaagu".

Dangote jibinaa ko e galle Naajeeriya mawɗo, ko iwdi Hausa. O mawni ko e juulɗo, o janngi ko e Madrasa, o timmini jaŋde makko leslesre e nder duɗal laamu.

Yumma makko, hono Mariya (nee Dantata), ummoriiɗo e galle alɗuɗo, ko debbo njulaagu, ko neɗɗo moƴƴo. Baaba makko Mohammed Dangote kadi ko njulaagu wonnoo; omo jogii sosiyatee jolngo. Mawɗo Dangote ɓurɗo wallude ɗum ko sehilaaɓe makko Ezinwanne e Osanyin.

Aliko ina joginoo miñiraaɓe tato : Sani Dangote, jom njulaagu, maayɗo e kanseer kolorektaal ; Bello, maayɗo e aksidaa laana ndiwoowa e hitaande 1996 e sara ɓiy Sani Abacha ; e Garba, maayɗo e hitaande 2013 caggal mboros.

Galle Dangote ko jom en njulaagu mawɓe. Mawniiko gorko to bannge yumma, hono Alhassan Abdullahi Dantata, ko kañum ɓuri alɗude e Afrik worgo haa o sankii e hitaande 1955. E nder golle makko njulaagu, Alhassan ina naatna ƴiye Kola ummoraade Ganaa, ina sooda ƴiye leydi caggal leydi. Caggal nde baaba mum Dangote sankii e hitaande 1965, o rokki ndonu makko e sadak. O siftinii mawniiko gorko biyeteeɗo Sanusi e kaaw makko biyeteeɗo Usman Amaka Dantata ko kamɓe ngoni limtooji baaba makko.