Mispeli
| Mispeli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Mispelit Mespilus |
| Laji: | germanica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mespilus germanica |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Mispeli (Mespilus germanica) on ruusukasvilaji, jota kasvatetaan hedelmiensä vuoksi sekä koristepensaana ja -puuna. Se on mispelien (Mespilus) suvun ainoa laji.[2] Laji muistuttaa päärynäpuuta, mutta sen hedelmä on erilainen.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mispeli kasvaa yleensä noin kuusimetriseksi, mutta saattaa yltää liki kymmenmetriseksi puuksi. Puuksi se on lyhytikäinen ja elää yleensä vain 30–50 vuotta.[2][3] Valkoiset kukat ovat 3–6 cm leveitä.[2] Mispelin erittäin kova hedelmä muistuttaa rusehtavaa ruusunmarjaa, jossa on tähden muotoinen uurre keskellä ja viisi terälehteä sivuilla. Ranskalaiset kutsuvat hedelmää nimellä cul de chien (suom. koiranperse).[3][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mispelin luontainen levinneisyysalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Länsi- tai jopa Keski-Aasiaan. Viljelyn takia lajia esiintyy paljon laajemmalla alueella, muun muassa Keski- ja Länsi-Euroopassa.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mispeli on ikivanha viljelylaji hedelmiensä takia. Hedelmiä voi nauttia sellaisenaan, perinteisesti viinin kera. Hedelmät poimitaan raakana ja jätetään perinteisesti oljille kypsymään.[3] Vasta, kun hedelmät ovat ylikypsiä, lähes mätiä, pehmennyt malto voidaan lusikoida pois.[3][5] Ylikypsistä tai pakkasen puremista hedelmistä tehdään myös säilykkeitä tai hyytelöjä.[2] Viktorian ajan Englannissa mispeliä nautittiin usein portviinin kera aterian päätteeksi.[6] Kaikkia maku ei kuitenkaan miellytä. George Bunyard, 1800-luvulla elänyt englantilainen puutarhuri, vertaili eri mispelilajeja toisiinsa ja totesi: ”Kaikki ovat tasavertaisen epämiellyttäviä”.
Mispelin ominaisuuksista Platina toteaa: ”Kun mispeli syödään ruokailun aluksi, se hillitsee tehokkaasti sekaisen vatsan kuivan ja viileän ominaisuutensa vuoksi. Lisäksi mispeli on tehokas apu hammassärkyyn.”[7]
Lajia käytetään myös koristekasvina.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mitchell, Alan & Wilkinson, John: Euroopan puuopas. Suom. Arto Kurtto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2009 (1997).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mespilus germanica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Euroopan puulajit 2009, s. 174.
- ↑ a b c d Puulajipuisto: Mispeli (Arkistoitu versio) Arkistoitu Viitattu 20.6.2015.
- ↑ Le néflier d'Allemagne ((Arkistoitu versio) Fruits Oubliés) Arkistoitu (ranskaksi)
- ↑ History in your garden Daily Mail, 22.5.2009 dailymail.co.uk. Viitattu 20.6.2015. (englanniksi)
- ↑ Featured furuit trees southmeadowfruitgardens.com. (englanniksi)
- ↑ Milham, M.: Platina´s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)